Kanat on Rotamin terveyskeskuksen ensimmäiset asukit
Sitte
päästiin käymään parin vanhuksen kotona ja en oo koskaan
nähny niin onnellista ihmistä, jonka tänään näin! Se oli vanha mummu
(usko olevansa 82-vuotias, ei ollu varma ) joka vain nauro ja halas ja
tanssi ja halus meidänki tanssivan! :D Sen mummun nimi oli Maria, ja se
oli aiva innoissaan ku munkin toinen nimi on Maria! :D Se tanssi ja
nauro ja sano monta kertaa, että "Bambi, Bambi", mikä tarkottaa, että se
on niin liikuttunu, (enkuksi overwhelmed). Käsittämätöntä, että joku
voi tulla niin iloiseksi meidän, valkosten ihmisten näkemisestä! Se eli
niin köyhissä oloissa, paitaki oli ihan reikäinen, mutta se oli niin
onnellinen! Siitä tarttu ihana onnellisuuden tunne itteenki, ihan posket
kipiänä siitä nauramisesta. Ei voinu sanoo muutaku Asantesana! (muuta
ei tosin ois osannukkaa sanoa :D)
Sitten
käytiin moikkaamas toistaki mummua, jolla oli kanoja ja possuja, lehmä
ja ihan pieni söpö pikkupossu! Ja se mummu oli 71-vuotias ja ahkerasti
se siellä niitä elukoita hoiti... paljainm jaloin ja rähjäisis vaatteis.
Se mummu kyllä eli köyhissä oloissa, sen talo oli vähä niinku navetta
ja eteinen niinku navetan porstua. Mut seki mummu vaan naureskeli ja
hymyili, oli niin iloinen ku tultiin sitä moikkaamaan. . Se oli kauheen
pahoillaan, kun sillä ei ollu mitään meille antaa, niimpä se hipsi
takapihalle ja palas sieltä 2 ison sokeriruokon kans! Se ihana mummu
halus antaa ne MEILLE LAHJAKSI ! Vaikka meille oli suuri lahja se, että
saatiin käydä sen kotona! Niitä me sitte iltasella GuestHousilla
järsittiin, ei voinu ku vähä järsiä ja imeskellä, ja sylkästä loput
ruokonraadot menemään (oli liian sitkeitä nieltäväksi :D).Sitten vielä
lopuksi rukoiltiin yhdessä lugandaksi (me suomalaiset toimittiin vähä
niinku kuunteluoppilaina) sen mummun puolesta siellä sen kotona. Yks
noista kotisairaanhoidon osa-alueista Ugandas on sielunhoito, ihmiset
saa hirveesti voimaa uskosta.:)
Molemmat
mummut puhu paikallista "heimokieltä" eli Lugandaa, ja eihän me siitä
ymmärretty sanaakaa. Mut onneks oli matkas Elizabeth ja mukana ollut
kotihoitajatar ymmärsi lugandaa ja tulkkas sen meille enkuksi. Molemmat
mummut sano, et ne on niin onnellisia siitä, mitä me opiskellaan ja
pitää jatkaa samaan malliin. Ja vaikka ne asu melkein slummis ja ne oli taloudellisesti paljo köyhempii ku me suomalaiset, musta tuntu et ne oli henkisesti paljon rikkaampia kun me.
Sitte
vielä käytiin suomalaisnaisen perustamas avustusjärjestös Caring Hands,
joka auttaa pääasiassa sinkkunaisia ja sinkkuäitejä sekä niiden
perheitä ja slummissa asuvia perheitä. Niitten suuri juttu on
paperimassa-korut, joita on tekee semmoset ugandalaiset,köyhistä oloista
ponnistavat perheet, joita Caring Hands on aikanaan on auttanu. Niitä
ne siellä myi, ja tottakai me kaikki ostettiin, koska niistä kertyvillä
tuloilla ne auttaa Ugandan vähäosaisia. Ite ostin ihanan oranssin
rannekorun, joka makso siis vaan 3200 ja kaulakorun joka makso 21 100.
Jep, isoilla rahoilla leikitään :D Siis tiedoksi vaan, että
1€ = n. 3200 shillinkiä :D
|
Sweet Little Bananas
|
Jack Fruit - The biggest fruit in the world! :P |
|
Tätä
päivää on haitannut ainoastaan seuraavat asiat: ajoittainen
matkapahoinvointi körökörö-tietä bussilla mentäessä ja joku ihmeen
matkaväsymys, jota on vissiin ollu liikentees koko meirän porukas
tänään. Ja sitte vähä epämiellyttävää oli myös se, ku oltiin iltasella
kaupungilla ja joku mies käveli meidän ohi, ja tuli oikein lähelle mua
sormella osottaen ja sano "fuck you!" ja saman toisti yhelle Sannalle.
Se oli aika pelottavaa. Se oli eka negatiivinen kokemus täkäläisistä
ihmisistä, ja semmoseen voi törmätä missä vaan. :) Nyt ei muuta ku
nukkumaan. Huomiseen!
|
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti